Historiaa

Vuosiin ei Järvenpään tilalla ollut hevosia näkynyt, viimeiset taisivat hävitä sodan jälkeen traktoreiden korvatessa nelijalkaiset kilpailijansa. Erään pikkutytön hevoshaave ei kuitenkaan ottanut laantuakseen ja sinnikään tahtomisen, säästämisen ja neuvottelun tuloksena tällekin mäelle saapui pitkästä aikaa hevonen v. 2000. Tämä oli Anna-Kaisan ensimmäinen oma hevonen, 14-vuotias sh-ruuna Vilder, jota Viltsuksi tuttavallisemmin kutsuttiin. Viltsulla oli takanaan pitkä raviura, jonka jälkeen se teki monen ex-ravurin tapaan uranvaihdoksen ja päätyi ratsastuskouluun. Huonon kohtelun jäljet tämän ruunan historiassa kuitenkin aiheuttivat sen, ettei Viltsu soveltunut siihen hommaan ja ratsastajiakaan ei löytynyt, kun kukaan ei halunnut heti selkään päästyään lentää alas. Yhden mutkan jälkeen Viltsu päätyi Menkijärvelle ja vietti siellä kahdeksan vuotta. Lopulta kuitenkin jalat alkoivat oireilemaan pahemmin ja lopulta pettivät. Oli aika tehdä vaikea päätös rakkaan ystävän pois päästämisestä.

Viltsu

Tämän jälkeen hevosia on ollut useampia. Viltsun ohella tallilla asusti sh-tamma Ponserin Pinna, sekä Anna-Kaisan ensimmäinen poni Siltasaaren Richard "Riku" ja muutaman kk tallilla ehti viettää myös sh-ruuna Vitte. Viltsun jälkeen Pinnan kaveriksi saapui v. 2001 syntynyt sh-tamma Sippura "Liinu", jonka myötä mukaan kuvioihin saapui Elina. Ikävä kyllä Pinna jouduttiin päästämään viimeiseen lepoon 23.4.2009 pitkittyneiden jalkavaivojen takia. Toista samanlaista ei koskaan tule vastaan, Pinna oli monelle rakas ja tärkeä, se kun opetti kymmeniä ja kymmeniä eri ikäisiä ihmisiä ratsastuksen ensiaskelilla. Luottotamman selkään pystyi laittamaan kenet tahansa.

Liinu

Elinalla on ollut pienestä pitäen omia hevosia (Elina saakin itse lisätä tähän tarkemmat tiedot, nimet ja vuosiluvut); mm. sh-ruuna, ponitamma sekä lv-ruuna Sipelius ja lv-tamma BWT Lemonsong.

Liinun oli hankalampi tapaus, jonka kanssa kaikki piti aloittaa lähes nollasta ja "tynnyrissä kasvaneesta" tammasta tuli ihan mallikelpoinen sen puolen vuoden aikana jonka se ehti Elinan ja Anna-Kaisan omistuksessa olla. Tosin lukuisat vastoinkäymiset värittivät tuota alkuaikaa, joten tammaa muistellessa lieneekin syytä toivoa että aika kultaa muistot. Liinu tosin oli hyvin kaunis, lupaava ja lahjakas, sekä erittäin fiksu tamma, joten huonosta hevosesta ei ollut kyse ja ehkäpä tästä syystä sen kanssa jaksoikin tehdä töitä.

Tämän jälkeen Pinnan kaverina vietti syksyn 2007 new forest-tamma V.K. Heather "Hetta", joka oli tallilla ylläpidossa.

Hetan jälkeen ensimmäinen vuonohevonen saapui tallille Disan muodossa, tosin toinen pystyharja tuli mukana kohtutuontina (i: ALexander Lukas). Disaa ei päässyt heti käyttämään täyspainoisesti, koska oli jo niin pitkällä kantavana. Odotus kuitenkin palkittiin keväällä kun Disa varsoi upean orivarsan, Eemelin. Varsa sai nimensä ilkikurisesta luonteestaan, tätä kun eivät sähkölangatkaan pidelleet parin päivän ikäisenä. Emäkin jäi turhaan hädissään huutelemaan poikansa perään aidan toiselle puolelle, Eemelin painellessa pitkin kankaita. Onneksi Eemeli kuitenkin muuttui vieroituksen myötä fiksuksi nuoreksi mieheksi, joka on perinyt emänsä rauhallisuuden ja itsepäisen luonteen. Eemeli on ensimmäinen kasvattimme kasvattajanimellä Hopealehdon. Nimen alkuperälle ei ole mitään loogista selitystä, emme halunneet käyttää kummankaan sukunimeä, tilan nimeä tai hevosten nimistä väännettyä muunnelmaa. Tallin nimi sen sijaan juontaa juurensa meidän molempien sukunimistä.

Myöhemmin mukaan kuvioihin on tullut muidenkin hevosia; Dani, Simppa, Rauno, Enska, Ipana. Ja toki aina omien ohella on ollut muutamia lyhytaikaisia vieraita mm. laidunkaverina tai kenttää vuokraamassa. Omien hevosten lukumäärä on myöskin kasvanut vielä connemaratammavarsojen Minnin (Ohana Chantal) ja Ronjan (Vanity Fairy Grainne) ja connemaraorivarsa Majorin (Symphatil Major) myötä.

Tarkoituksena olisi tulevaisuudessa laajentaa tallia, ensimmäinen vaihe onkin ensi kesän aikana valmistuva kaksiosainen pihatto, johon pyrimme tekemään kaikki mahdolliset pihattoon saatavat hienoudet. Lisäksi talliosaa hieman parannellaan ja saamme myös kaksi salaojitettua tarhaa. Myöhemmin karsinapaikkoja tulee toivottavasti lisää ja mahdollisuuksien mukaan laajennamme myös laitumien ja tarhojen osuutta entisestään. Tallitoiminta muuttuu jossain vaiheessa yritystoiminnaksi, mikäli vieraita hevosia tulee olemaan enemmän. Siihen saakka kuitenkin tyydymme vuokraamaan tiloja ja hoitamaan hevoset kaikkien omistajien kesken.